|
Ronjasta Ronja syntyi 22.4.2005 Hyvinkäällä.
Ronjan emä on hovawart ja isä saksanpaimenkoira. Olin jo pidempään
etsinyt hovawart -sekoitusta Sennin menehdyttyä ja tässä se oli. Kävin
katsomassa pentua ja päätin vielä miettiä yön yli uuden
perheenjäsenen tuloa ja ilmoittaa seuraavana päivänä otanko pennun.
Seuraavana päivänä täpinöissäni soitin kasvattajalle, että ottaisin
pennun, mutta hän oli luvannut pennun puoli tuntia käyntini jälkeen
tulleelle perheelle, jotka olivat maksaneet varausmaksun heti. Jatkoin pennun
etsintää, mutta mitään lupaavaa ei osunut kohdalle. Mira otti Ronjan hyvin vastaan, sillä se on erittäin sosiaalinen kaikkien kanssa. Pian koitti kesäloma ja koirat pääsi mökille remuamaan kahdeksi viikoksi. Järveen Ronja ei heti uskaltanut, joten uimaharjoittelu aloitettiin ensin kahluualtaassa ja kun uimaan kerran opittiin, niin sen jälkeen piti päästä uimaan jopa vesisaaviin ja edelleenkin Ronja mennä loiskuttaa pitkin ojia tai vesilammikoita. Kesäloman aikana Ronja kasvoi hurjasti ja ensimmäisillä rokotuksilla eläinlääkäri ei ollut uskoa, että tultiin vasta ensimmäisille rokotuksille. Kasvua yritettiin hillitä sekoittamalla kuivamuonan sekaan riisiä ja kaurapuuroa, mutta pentu vain kasvoi, n. 2 kg viikossa. Takajalat menivät usein pihtiin ja eläinlääkäri varoitteli mahdollisesta lonkkaviasta. Ensimmäisessä pentutapaamisessa sain kuulla, että muutkin pennut olivat kasvaneet todella nopeasti. Ronja oli heti pikkupennusta alkaen todella arka toisia koiria kohtaan ja se ilmeni murisemisena ja myöhemmin remmirähjäämisenä. Toko-koulutus aloitettiin heti, mutta aina lähes kahteen ikävuoteen saakka meidän tokoilu oli lähinnä vain toisten koirien läsnäoloon totuttautumista. Jos Ronja sai rauhassa tutustua itsevarmaan koiraan, niin silloin rauhoittui hetken päästä ja uskalsi aloittaa leikinkin, mutta remmirähinä alkoi käydä hermoille. Itse tiesin ja tiedän, että koirani ei ole vihainen, mutta vaikeaahan sitä on muille yrittää selittää, että tämä on vain arka ja siitä syystä haukkuu. Yritin yhtä sun toista keinoa rähinän lopettamiseksi. Oli nameja, räminäpurkkia ja kuonopantaa, mutta mikään ei tehonnut. Lopulta otin käyttöön tyhjän haavanpuhdistusaine pullon, jonka täytin vedellä. Ronja sai hienon sumun kuonolleen sekä kiellon aina kun rähinä alkoi ja kun kontakti minuun palautui, niin kovasti kehuja ja nameja. Pulloon mahtuu ehkä noin 0,5 dl vettä, enkä ole koskaan täyttänyt sitä ja vettä on kulunut vain kolmannes, eli kovin montaa suihkausta ei ole tarvinnut antaa. Välillä nykyäänkin saattaa tarvita muistutuksen, mutta periaatteessa ohi -käskyllä mennään. Tokossakin on alettu keskittyä liikkeisiin ja Ronja on nykyään ihan rauhallinen sekä toko-kentällä että mätsäreissä. Ehkäpä keväällä 2008 päästään ensimmäisiin möllitoko kisoihinkin. Mätsärituloksista voi lukea sivun lopusta. Ronja on todella ihana koira vaikkakin haasteellinen. Yksi ihanimmista asioista mitä Ronja tekee kun se mielistelee, on se että se ottaa minulta korvikset irti etuhampaillaan, hännän pyöriessä vinhasti. Kuvautin
Ronjan lonkat, kyynärät ja selän 2-vuotiaana. Syksyllä 2007 käytiin kokeilemassa Kiva Koirakansalainen -testiä Hakunilassa kovassa vesisateessa, mutta se kaatui tuomarin väistämiseen harjatessa, sekä pieneen ärähdykseen ohitettavalle koiralle. Kokeillaan toiste paremmassa säässä. Ronja läpäisi moitteettomasti Kiva Koirakansalainen -testin Espoossa 30.8.3008 ja on täten kolmas testin läpäissyt koirani. 20.9.2008 Etelä-Suomen Seropien järjestämässä SeropiSäntäily -juoksukisoissa "Ne meni jo" -joukkue säntäili jätit luokan kolmansiksi. Joukkueessa oli Ronjan lisäksi sen veikat Roope ja Sälli. Uusia kuulumisia 27.5.2009: Ronjan kanssa
treenataan tällä hetkellä agilityä kisavalmiiden ryhmässä ja yksi
epis-startti on takana. 14.9.2009 19.1.2010
Ronja The Pelastajakoira Aukealle tullessa puhalsin pilliin ja kaveri haukutti koiria, mutta mitään ei kuulunut. Alueella oli paljon jälkiä ja yritin taskulampulla katsella mitkä niistä olisivat tuoreita. En löytänyt tuoreita jälkiä, joten käskin Ronjaa etsimään jäljen, jonka se nopeasti löysikin. Lähdimme kulkemaan jälkiä pitkin, välillä pysähdellen puhaltamaan pilliin. Ei kuulunut, eikä näkynyt mitään, joten jatkoimme matkaa kunnes huomasin valoa metsästä ja löysimme toisemme. Eksyneiden löytymisestä on kiittäminen The Pelastajakoira Ronjaa!
|
|
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
Match Show tuloksia:
|
|
| Kaikkiin kuviin ©
monirotuiset.net Kuvia ei saa kopioida ilman lupaa!
|
|
|
|
|